Vesilaitos & Viemärilaitos - Vastuullista vesihuoltoa ympäri vuorokauden

Kurikan Vesihuollon vesilaitos ja viemärilaitos huolehtivat pysyvästä vesihuollosta Kurikan, Jalasjärven ja Jurvan alueella. Tarjoamme korkealaatuista talousvettä kotitalouksille, yrityksille ja yhteisöille sekä huolehdimme jätevesien asianmukaisesta käsittelystä ympäristöä säästäen. Palvelumme toimii 24/7, jotta vedensaantinne on aina turvattua.

Vesilaitos

Kurikan Vesihuolto Oy toimittaa talousvettä toiminta-alueellansa liittyneille kiinteistöille. Toiminta-alueiden rajaukset ovat nähtävillä toiminta-alueissa. Kurikassa on omat pohjavesilaitokset Kurikan keskustaajamassa, Jurvassa ja Jalasjärvellä, joista vettä toimitetaan pääsääntöisesti näille alueille. Kurikasta on rakennettu yhdysvesiputki Jurvaan ja Jalasjärvelle.


Kurikan Vesihuollon vedenlaatu on erinomaista. Veden laatua seurataan talousvesiasetuksen (1352/2015) mukaisen ja terveydensuojeluviranomaisen hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Terveydensuojeluviranomaisena toimii JIK kuntayhtymän terveystarkastajat.


Vuoden 2022 alusta vesilaitoksen piirissä oli yhteensä noin 17 800 asukasta.


Kurikassa toimii myös muita vesilaitoksia, kuten Jurvassa Myötämäen Vesi Oy ja Sarvijoen Vesihuolto Oy, Jalasjärvellä Jalastonvesi Oy sekä lisäksi useita pienempiä vesilaitoksia osuuskunta muotoisesti.


Kurikan Vesihuolto Oy:n piirissä olevien kiinteistöjen veden tarve Kurikan alueella on noin 1 650 m3/d, Jurvan alueella 500 m3/d ja Jalasjärven alueella 1 950 m3/d. Yhteen­laskettu vedentarve on noin 4 100 m3/d.

Veden laatu

Kurikan Vesihuollon toimittava vesi on laadultaan hyvää ja turvallista käyttää. Käytämme raakavetenä pohjavettä. Pohjavesi on luontaisesti pehmeää 0,25-1,0 mmol/l, (saksalainen kovuus asteikko 2-6 °dH.), jolloin astioiden ja pyykin pesuun ei tarvita vedenpehmentimiä eikä runsaasti pesuaineita.

 

Talous­veden laatu Kurikan alueilla

Talous­veden puhdistus­tulokset ja laatu­vaatimukset Enimmäis­pitoisuus Kurikka Jurva Jalasjärvi Yksikkö
Escherichia coli 0 0 0 0 pmy/100 ml
Enterokokit 0 0 0 pmy/100 ml
Fluoridi (F) 1,5 0,17 0,2 0,61 mg/l
Nitraattityppi (NO-3-N) 11 <0,06 0,2 <0,06 mg/l
Nitriittityppi (NO2-N) 0,15 <0,003 <0,003 <0,003 mg/l
pH 6,5-9,5 7,9 7,1 7,9
Alumiini (Al) 200 <20 <20 <20 µg/l
Kloridi (Cl) 250 <50 <5 5,4 µg/l
Mangaani (Mn) 50 <5 <5 <1,1 µg/l
Rauta (Fe) 200 <20 <5 <5 µg/l
Sulfaatti (SO4) 250 14 11 8,2 mg/l
Natrium (Na) 200 9,6 5 6,0 mg/l

  • Talousveden laadun seuranta

    Talousveden laatua valvotaan säännöllisesti. Vesihuolto­laitoksella ei seurata vain verkostoon johdetun veden laatua, vaan näytteitä otetaan aina raakavesi­lähteeltä kuluttajan hanaan asti. Mahdolliset häiriöt pyritään havaitsemaan ja niihin puuttumaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Vesihuolto­laitosten oman seurannan lisäksi talousveden laatua valvovat kuntien terveydensuojelu­viranomaiset lakisääteisen talousveden valvonta­tutkimus­ohjelman mukaisesti. Talousveden valvontatutkimusohjelma on päivitetty yhteistyössä terveydensuojeluviranomaisen kanssa vuosille 2022-2026.


    Talousvettä toimittavan laitoksen omavalvonta ja talousveden laadun valvonta perustuvat veden terveydelliseen laatuun vaikuttavien riskien arviointiin ja hallintaan. Kurikassa talousveden laatua uhkaavien riskien arviointi on tehty maailman terveysjärjestö WHO:n Water Safety Plan (WSP) –periaatteen mukaisella työkalulla niin, että kaikkien vedenjakelualueiden vedentuotantoketjun vaiheet aina raakavesilähteeltä kuluttajan hanaan saakka on käyty yksityiskohtaisesti läpi. WSP:ssä on tunnistettu ja arvioitu talousveden laatua uhkaavat vaaratekijät sekä määritelty, miten niitä hallitaan, jotta talousveden turvallisuus voidaan taata. Riskienarvioinnin (WSP:n) vaikutukset valvontatutkimusohjelmaan on kuvattu tarkemmin täällä.

     

    Lisätietoja vedenlaadusta antaa käyttöinsinööri Kimmo Rintanen, 040 5440129 kimmo.rintanen@kurikka.fi.

Talousveden laadun analyysit


Verkostovesi­analyyseja otetaan laajasti vedenjakelu­alueilta eri kohteista.

 

Kurikan Vesihuolto Oy jaetaan neljään eri vedenjakelu­alueeseen raakaveden alkuperän mukaan. Alueet ovat Kurikan, Jalasjärven, Jurvan ja Lakeuden Veden vedenjakelu­alueet. Lisäksi on kaksi pienempää paikallista jakelualuetta: Mustalammin ja Mujun­kankaan paikalliset vedenjakelu­alueet.

Pohjavesi­laitokset

Kurikan Vesihuolto Oy:lla on viisi pohjaveden käsittely­laitosta: Kurikassa Aronlähde ja Lehtisenlähde, Jurvassa Säläisjärvi ja Kuusilehto ja Jalas­järvellä Koskuen veden­käsittelylaitos.


Pohjavesi on usein liian hapanta johdettavaksi vesijohto­verkostoon ja siksi veden pH-arvoa pitää nostaa. pH:n nostamisella pyritään vähentämään veden syövyttävyyttä. Näin vesi­kalusteiden (esim. putkistot, lämminvesi­laitteet ja hanat) käyttöikää pidennetään. Kurikan pohjavesissä voi olla myös talousvesi­asetuksen suositusarvot ylittävät määrät rautaa ja mangaania. Rauta ja mangaani aiheuttavat vesijohto­verkostoon saostuessaan veteen sameutta ja väriä, siksi niiden pitoisuuksia tulee pienentää.

  • Aronlähteen pohja­vesilaitos

    Aronlähteen pohjavesi­laitokselle johdetaan raakavesi Aronlähteen vedenottamoista. Aronlähteen vedenottamoilla on Länsi-Suomen Vesioikeuden myöntämä vedenottolupa. Alueelta otetaan vettä vuorokaudessa noin 650 m3.

  • Lehtisenlähteen pohjavesi­laitos

    Lehtisenlähteen pohjavesi­laitokselle johdetaan raakavesi Lehtisenlähteen ja Autionkorven pohjaveden­ottamoilta. Lehtisenlähteen ottamoilta otetaan vettä noin 150 m3/d ja Autionkorvesta noin 350 m3/d. Molemmilla vedenottamoilla on Länsi-Suomen Vesioikeuden myöntämä vedenottolupa.

  • Säläisjärven pohjavesi­laitos

    Säläisjärven eli Sällin pohjavesi­laitokselle johdetaan raakavesi Säläisjärven pohjaveden­ottamolta. Säläisjärven pohjavedenottamolta otetaan vettä noin 500 m3/d, joka on käytännössä koko Jurvan tarvitsema vuorokautinen vesimäärä. Säläisjärven vedenottamoilla on Länsi-Suomen Vesioikeuden myöntämä vedenottolupa 1200 m3/d.

  • Kuusilehdon pohjavesi­laitos

    Kuusilehdon pohjavesi­laitokselle johdetaan sen viereisistä pohjaveden­ottamoista raakavesi. Normaali­oloissa Kuusilehdolta pumpataan vain noin 5 m3 talousvettä Kurikan Vesihuolto Oy:n verkostoon. Loppu vesi myydään tukkuvetenä Poronkankaan Vesi Oy:lle. Poikkeustilanteissa Kuusilehdolta on mahdollista pumpata myös suurempi määrä omaan verkostoon.

  • Koskuen pohja­vesilaitos

    Koskuen pohjavesi­laitokselle pumpataan raakavesi Koskuen kolmesta pohjaveden­ottamosta mutta lisäksi laitokselle pumpataan vettä myös Kihlakunnan­kankaan, Mustalammin ja Mujunkankaan pohjaveden­ottamoilta. Vedenottamoiden yhteenlaskettu päivittäinen vesimäärä on vähän vajaa 3000 m3.

Aronlähteen pohjavesilaitos

Pohjavesien suojelu on tärkeää!

Veden jakelu

Veden jakelu hoidetaan runko­verkostoa pitkin, jota Kurikan ja Jurvan alueella on yhteensä noin 480 km ja Jalasjärven alueella noin 342 km. Vuonna 2013 Kurikan ja Jurvan välille rakennettiin yhdys­vesijohto, jonka avulla Jurvan vedentarve pystytään turvaamaan poikkeus­tilanteissa.

Tasainen vuorokausi­kulutus

Vesijohto­verkon lisäksi veden jakelu­järjestelmään kuuluu paineen­korottamoita ja ylä- ja alavesi­säiliöitä. Kurikan Kettukalliolla on 1200 m3 ylävesisäiliä. Jalasjärven keskustassa on 500 m3 ylävesisäiliö. Alavesisäiliöt sijaitsevat paineen­korottamoiden tai pohjavesi­laitoksien yhteydessä. Ylä- ja alavesi­säiliöille tasataan vuorokauden aikaiset kulutusvaihtelut ja lisätään vesilaitoksen käyttö­varmuutta.

Jalasjärven vesitorni

Lakeuden Vesi Oy

Lakeuden Vesi Oy on Seinäjoen ja Kurikan kaupunkien, Ilmajoen kunnan sekä Valio Oy:n ja Altia Oyj:n omistama veden­hankintayhtiö, joka hankkii ja toimittaa hyvää pohjavettä asiakkaidensa verkostoihin. Lakeuden Vesi Oy:n talousvettä jaetaan Kurikassa Luovankylän suuntaan ja Jalasjärvellä Luopajärven, Ahonkylän, Jalaston, Petäyskylän, Kivistönkylän ja Jokipiin kyliin. Normaalioloissa Lakeuden Vesi Oy:ltä ostetaan talousvettä noin 400 - 500 m3/d. Mahdollisissa veden jakelun häiriötilanteissa Lakeuden Vesi Oy:lta on mahdollista saada myös suurempi vesimäärä.



Lakeuden Vesi Oy:n toimintaan voit tutustua tarkemmin heidän nettisivuillaan www.lakeudenvesi.fi.

Lakeuden vesi

Viemäri­laitos

Kurikan Vesihuolto Oy johtaa ja puhdistaa toiminta-alueellaan syntyvät jätevedet ylläpitämällä viemäri­verkostoa ja jäteveden­puhdistamoja. Vuoden 2020 alussa Kurikan ja Jurvan alueen viemäri­laitoksen piirissä oli yhteensä noin 8 390 asiakasta. Jalasjärven alueen viemäri­laitoksen piirissä oli noin 3 850 asukasta.


Viemäri­laitoksen toiminta-aluekartat löytyvät toiminta alueista. Viemäri­verkostojen yhteispituus on noin 253 km.

Yhteis­tarkkailun tarkoituksena on ympäristö­hallinnon ohjeiden mukaisesti tarkkailla samalla vesistöalueella sijaitsevien jätevesi­kuormittajien sekä niiden aiheuttamia vesistö­vaikutuksia. Kyrönjoen yhteis­tarkkailun piiriin kuuluvia jäteveden­puhdistamoita tarkkailtiin kuormittajasta riippuen 6-24 kertaa vuodessa.


Puhdistettu jätevesi lasketaan Kurikan puhdistamolta Kyrönjokeen ja Jalasjärven puhdistamolta Jalasjokeen.

Pitoisuus enintään [mg/l] Poistoteho vähintään [%]
BOD7ATU, O2 12 95
COD Cr, O2 80 90
Kiintoaine - 95
Pkok 0,4 95
Cr kok 0,05 -
NH4-N 6 80
Kurikan Jätevesipuhdistamo

Kurikan Jäteveden­puhdistamo
 Ryhtie 10, 61300 Kurikka


Käyttöinsinööri:
Kimmo Rintanen
puh. 040 5440129


Puhdistamonhoitaja, ammattimies:
Aulis Mäki-Äijälä
puh. 050 527 9010

Pitoisuus enintään [mg/l] Poistoteho vähintään [%]
BOD7ATU, O2 13 95
COD Cr, O2 80 85
Pkok 0,4 95
NH4-N 4 -
Kiintoaine 20 -

Jalasjärven jäteveden­puhdistamo
Jokipiintie 200, 61280 Jalasjärvi


Käyttöinsinööri:
Kimmo Rintanen
puh. 040 544 0129


Puhdistamonhoitaja:
Pauli Kukkonen
puh. 050 313 5227

  • Rasva tukkii viemärin

    Tiesithän, että rasvaa ei saa kaataa viemäriin. Rasva hyytyy paistin­pannun reunalle, saman se tekee viemärissä ja aiheuttaa helposti tukoksia kiinteistöjen viemäri­putkissa. Tukkeutuneen kiinteistö­viemärin avauksen maksaa kiinteistön asukas. Rasva voi myös aiheuttaa ylimääräisiä kunnossa­pitotöitä kiinteistön ulkopuolella viemäriverkossa, jätevesi­pumppaamoilla ja -puhdistamolla.


    Esimerkiksi joulun aikaan syntyvän kinkun­paistorasvan voi käsitellä biojätteenä. Anna rasvan jäähtyä kunnolla ja laita se jähmettyneenä ja sopivaan kääreeseen pakattuna kompostiin tai biojäteastiaan. Jäähtyneen rasvan voi myös pakata esim. tyhjään maitotölkkiin ja laittaa sen sekajäte­astiaan.

  • Viemäri ei ole roskis

    Huomioithan, että wc-istuin ei ole roskakori. Viemäriin saa laittaa wc-paperin lisäksi vain sen, mikä on ensin syöty ja juotu, sekä pesuvedet. Jätteet kuuluu hävittää asian­mukaisesti joko kaatopaikka- tai ongelma­jätteenä, jotta niistä ei aiheudu ongelmia viemäröinti­järjestelmälle ja ympäristölle. Esimerkiksi viemäriin kaadettu liuotin aiheuttaa räjähdys­vaaran. Vastaavasti viemärivesien lääkeaine­kertymät voivat vaikuttaa jäteveden­puhdistamon biologiseen puhdistus­prosessiin, vesistöjen kaloihin ja muuhun eliöstöön. Ainoa oikea tapa hävittää vanha lääke on toimittaa se apteekkiin.


    Yleisimmät viemäriverkon asiattomat jätteet ovat vanupuikkoja, terveyssiteitä, vaippoja, tulitikkuja, tupakan­tumppeja, talous­paperia, biojätteitä, tekstiilejä (esim. sukkahousut), kondomeja ja ongelma­jätteitä (öljyt, maalit, liuottimet, jne.).


    Käytä mieluiten huokoista wc-paperia. Se liukenee helpommin viemäriveteen.

  • Kaivojen ja tarkastus­putkien kannet pidetään suljettuina

    Kannatta tarkistaa, että omalla tontilla olevat viemäri­kaivojen kannet ovat paikoillaan ja kiinni. On myös tärkeää neuvoa lapsia viemärin käytössä kotona ja varoittaa kaivon­kansien raottelusta ulkona. Silloin tällöin lapset laittavat ajattelemat­tomuuttaan risuja, kiviä tai lankunpätkiä viemäri­kaivoon, jolloin seurauksena on ennen pitkää vaikea tukos.